Syksyn tehdessä tuloaan monet kesän kukista ovat jo karistaneet siemenensä ja ruskistuneet. Selvimmän poikkeuksen muodostavat joukko veden alla asustavia kasveja, jotka vasta elokuussa kehittyvät parhaimmilleen ja rupeavat kukkimaan. Alemmissa kuvissa on yksi esimerkki tällaisesta kasvista, minikokoisia "lumpeenlehtiä" kasvattava kilpukka, jota lisääntymisvoimansa ja massansa perusteella voisi sanoa vaikka pohjoisen vesihyasintiksi.
Hydrocharis morsus-ranae. Luopioinen, Rautajärven kylän Rautajärvi.
Hydrocharis morsus-ranae. Rautajärvi.
Elokuun alku on itselleni monena vuonna ollutkin vesikasvien aikaa. Kasvikesään ehdottomasti kuuluu soutuveneessä kalanhajuisia ruohoja kiskoen vietetty päivä! Esimerkiksi vitojen suuri suku on tällä tapaa päässyt lähelle sydäntäni. Tämän kirjaimen lyöntiin mennessä luulen kaikkin lähivesistöni siemenellisten kasvien tulleen jo täysin tutuiksi ja sen varjolla esitän seuraavan yhteenvedon:
Kukkian Rautajärven vesikasvisto
Luopioisten (nyk. Pälkäneen) Kukkia on järvi, joka kirkasvetisyydeltään ja pohjaversoiskasvillisuudeltaan on jossain yhteydessä mainittu Pohjolan edustavimmaksi. Kukkian osana, sen pohjoisilla perukoilla sijaitsee Rautajärvi, joka kuitenkin sameavetisenä poikkeaa kasvistoltaan selvästi muusta Kukkiasta.
Järvi on syntynyt pehmeään maaperään, Rautajärven kylän ylittävään huomattavaan harjujaksoon kuuluvien deltojen eteläpuoliselle savikolle. Mineraalimaapohjaa on luonnostaan vain hyvin vähäisesti. Järven valuma-alue on sen kokoon (noin 240 hehtaaria) nähden suuri ja sen pohjoispäässä on lähekkäin kaksi päälasku-uomaa, jotka ovat virallisesti nimeämättömät mutta vanhoilla nimillä Kivioja ja Kyynärönjoki, yhteisvaluma-alueeltaan noin 85 neliökilometriä. Rautajärvi on keskimäärin hyvin matala, suurimmaksi osaksi alle kolme tai jopa vain metrin syvä. Valuma-alueen kiintoaine on täyttänyt järviallasta vuosituhansien aikana ja sen matalimmat reunat ovat ehtineet umpeutua mutasoiksi. Luontainen rehevyys on yhä vahvistunut maatalouden päästöistä. Myös harvinaisille rehevyyttä suosiville kasveille ja linnuille on muodostunut elinpaikkoja kutistuvan avoveden reunoille.
Rautajärveä on tutkinut muutamia vuosikymmeniä sitten Urho Mäkirinta, jonka vesikasvisosiologisessa väitöskirjassa on esitetty järven kasviyhteisöjen jaottelu. Käyttökelpoista floristista tietoa järvestä on tullut vasta 1990-luvun jälkeen. Vuoteen 2010 mennessä kaikkien Rautajärven kohdalle osuvien neliökilometrien kasvisto on järjestelmällisesti tutkittu.
Seuraavassa on luettelo yleisyysjärjestyksessä Rautajärven harvinaisimmista vesikasveista kasvupaikkoineen. Harvinaisuuden mittarina on uusimmassa Kasviatlaksessa sijaintipaikan perusruudulle 681:337 lasketut esiintymisfrekvenssit, jotka lienevät alueen kattavien kasviruutujen runsauden takia lähellä todellisuutta. Luettelon harvinaisimman lajin ristilimaskan esiintymistiheys Rautajärven seudulla on yksi neliökilometri sadasta ja järvisätkimen 17 sadasta.
| Lemna trisulca | ristilimaska | Suojaisimmissa avovesilaikuissa |
| Typha angustifolia | kapeaosmankäämi | Laajoissa ilmaversoiskasvustoisso osmankäämiköissä T. latin kanssa |
| Potamogeton obtusifolius | tylppälehtivita | Rehevissä tummissa rantavesissä M. vertin kanssa |
| Ranunculus lingua | jokileinikki | Jokisuun ilmaversoiskasvustoissa |
| Potamogeton praelongus | pitkälehtivita | Noin metrin syvyisessä vedessä runsaina hajanaisina kasvustoina |
| Utricularia intermedia | rimpivesiherne | Ruovikoiden keskellä |
| Myriophyllum verticillatum | kiehkuraärviä | Mutarantojen reunamilla aivan matalassa vedessä |
| Potamogeton berchtoldii | pikkuvita | Suojaisessa vesikaivannossa |
| Hydrocharis morsus-ranae | kilpukka | Ilmaversoiskasvustoja reunustavina nauhoina lähes kaikkialla, selvästi runsastunut |
| Schoenoplectus lacustris | järvikaisla | Ruovikoita ulommissa ilmaversoiskasvustoissa |
| Hippuris vulgaris | vesikuusi | Ruovikoiden keskellä |
| Potamogeton alpinus | purovita | Jokisuun edustalla matalassa vedessä |
| Utricularia vulgaris | isovesiherne | Rehevissä tummissa rantavesissä |
| Elodea canadensis | kanadanvesirutto | Matalassa vedessä mutakertymillä, ei suuresti runsastunut |
| Eleocharis palustris | rantaluikka | Kalliorantojen matalassa vedessä |
| Isoëtes lacustris | tummalahnanruoho | Kivikkorannoilla hyvin niukkana |
| Ranunculus peltatus ssp. peltatus | järvisätkin | Rantojen lähellä uloimpien kelluslehtisten joukossa |
Muut vesialueen harvinaiset kasvit:
| Bidens cernua | nuokkurusokki | Kelluvilla muta- ja kasvilautoilla |
| Ranunculus sceleratus | konnanleinikki | Kelluvilla muta- ja kasvilautoilla |
| Barbarea stricta | rantakanankaali | Kelluvilla muta- ja kasvilautoilla |
Kirjallisuutta:
* Pätiälä-Wager, H. 1997: Luopioisten kunnan geomorfologia. (Alueen maaperägeologia)
Tutkimani lähijärven kasvisto ei nyt sentään ole yhtä poikkeuksellinen, kuin joissain Etelä-Suomen hyperemäksissä järvissä näkinruohoinen ja kaikkein harvinaisimpine vitoineen. Toisaalta ei järven kokokaan ole niin suuri. Rautajärvestä on jäänyt puuttumaan joitain rehevyyttä selvästi ilmentäviä lajeja kuten tankeakarvalehti (Ceratophyllum demersum). Selostuksessa huomiotta jäivät järven kelluvat maksasammalet ja näkinpartaislevät, jotka myös ovat osa sen monipuolista kasvistoa. Niiden määrittämisessä onkin vielä tarvetta tulevaisuuden tutkimuksille.
Jo arvostusta saaneita vitoja löytyy järvestä peräti kuusi seitsemäsosaa Luopioisten lajeista. Lopuksi näistä sulavan kauniista uposkasveista voi hahmotella kolme ulkomuodoltaan ja kasvutavaltaan toisiaan muistuttavaa paria:
A) Potamogeton praelongus (pitkälehti-)
B) Potamogeton perfoliatus (ahven-)
C) Potamogeton natans (uistin-)
D) Potamogeton alpinus (puro-, uposlehtisenä voi joskus hämäävästi muistuttaa pitkälehteä)
E) Potamogeton obtusifolius (tylppälehti-)
F) Potamogeton berchtoldii (pikku-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti