Perinteisin tavoin hoidetut niityt ovat jälleen nosteessa. Kuluvana kesänä kartoitetaan uudelleen koko Suomessa vanhoja arvoalueita pitkän tauon jälkeen. Tämän ansiosta Rautajärven laidunniityillä isännöitiin 12.6.2018 perinnebiotooppikartoittajien koulutuspäivää, jonne saapui paikalle iso joukko innokkaita asiantuntijoita ympäri maan ely-keskuksia, aina Ahvenanmaalta Utsjoelle asti.
Maisema kaikkine elementteineen, hakamaan vanhat puut, pylväskatajat, paahteiset ketolaikut, kivenlohkareet ja ikivanhat kivijalat, loivat monelle mieleenpainuvan kuvan laitumista. Arvotekijöitä summatessa nousi esille ajatus, että Rautajärven laitumet voisi olla nykyisellä mittapuulla korkeimpaan luokkaan eli koko Suomen laajuudessa arvokkaisiin alueiseen nostettava perinnebiotooppikokonaisuus.
Maanomistajan edustajana päästiin kertomaan paikan monisatavuotisesta maankäytön historiasta ja esittelemään sen ainutlaatuista kasvimaailmaa. Vuosien tarkkailun perusteella alueen kasvisto on kartoitettu hyvin yksityiskohtaisesti ja luetteloitu lajisto on kasvanut enää vähän edellisen yhteenvedon jälkeen (ks. 2014). Harvinaisempien lajien kasvukohtia kierrettäessä jouduttiin harmiksi toteamaan, että tämän kevään loputon kuivuus on jo ehtinyt paahtaa kaikki matalimmat kevätkasvit näkymättömiin. Myös ketonoidanlukkokummulla yksilömäärä on jäämässä koko 2010-luvun seurannassa kaikkein pienimmäksi. Lukuisten huomionarvoisten kasvilajien tuntomerkkejä opeteltiin ja kerrattiin sekä niittyjen kasvupaikkatyyppien luokittelua pohdittiin.
 |
| Asiantuntijajoukko vielä yhdessä kasassa. |
 |
| Avoin järvenrannan luhtaniitty on luontotyyppien harvinaisuuksia. |
 |
| Kalliokedolla elämä alkaa olla vähän liiankin kuivaa. |
 |
| Silmälläpidettävän kesämaitiaisen (Leontodon hispidus) lehtiruusuke löytyi muun kasvillisuuden kätköistä. |
 |
| Jäkin (Nardus stricta) tunnistamista sormituntumalla testattiin. |
