Etelän tuulet lennättävät usein keskikesäisin pohjoiseen harvinaisia hyönteisiä. Kasvit kaukoleviävät tällä tavoin vain hyvin harvoissa tapauksissa, mutta on niilläkin omat keinonsa kurkottaa kohti napapiiriä. Tässä kertomus muutamasta kuluvan kesän etelänvieraasta Luopioisten Rautajärvellä.
Saflori eli värisaflori
Saflori on alkuperältään välimerellinen kaunokkeja muistuttava asterikasvi, jolla on monipuolista hyötykäyttöä muun muassa öljy- ja värikasvina. Suomessa saflori taitaa olla satunnaisena ja viljeltynäkin hyvin harvinainen. Itsenäinen matkustaja se ei täällä ole vaan kasvanut linnunsiemenkylvöksestä. Saflorin kaltaisen värikkään kukan kehittyminen oudosta siemenestä on erityisen mukava yllätys. Se kasvoi melko hitaasti, niin että kukinta alkoi sadannen kasvupäivän aikoihin, joten kehitys kukkivaksi kestää yhtä kauan kuin tavallisella linnunsiemenellä eli Itä-Euroopan aron auringonkukkalajikkeella. Siemenen kypsyminenkin vienee myöhään syksyyn, joten pysyvää koriste- tai rikkakasvia saflorista on mahdotonta näillä leveysasteilla saada.
Carthamus tinctorius. Luopioinen, Rautajärvi.
Carthamus tinctorius. Luopioinen, Rautajärvi.
Viljahirssi
Viljahirssi eli tavallinen hirssi on aasialainen viljakasvi ja kuuluu maailman arvokkaimpiin viljelykasveihin. Suomessa se kunnolla menesty eikä taida kuulua kovin usein paikallisten ruokalistallekaan. Sitä on kuitenkin kohtalaisen usein nähty kaatopaikoilla ja vastaavilla paikoilla siementulokkaana. Olen nähnytkin villin hirssin viime vuonna Tampereella ja on se Luopioisistakin joskus löytynyt. Nyt hirssi on avannut nuokkuvat tähkänsä Rautajärvellä ja kasvaa samassa kylvöksessä saflorin kanssa. Heinätkin voivat olla kiehtovan näköisiä, ainakin jos ne ovat tarpeeksi suuria!
Panicum miliaceum. Luopioinen, Rautajärvi.
Jänönsalaatti on Etelä-Suomen etelälaidalla Ahvenanmaa-Kymenlaakso -akselilla ihan tavallinen lehtokasvi, mutta siitä pohjoiseen suuri harvinaisuus. Ammoin muinoin jänönsalaatti lienee kasvanut Etelä-Hämeessä vain hyvin harvassa paikassa. Esimerkiksi 1920-luvun laitos Suomenmaa-kirjasta mainitsee "vuohenkaalin" Längelmäen Sinivuoren kasviharvinaisuutena. Parin viime vuosikymmenen aikana kasvi on vallannut monia uusia seutuja. Pirkanmaan jänönsalaattilöytöjä on esimerkiksi seurattu tasaisesti Talvikissa. Sekä yllätys että osoitus leviämisestä oli jänönsalaatin ilmestyminen puutarhaan kukkaistutukseen tänä vuonna. Nopeasti se venyi pienestä ruusukkeesta kukkivaksi. Kasvin alkuperä on kyllä hämärän peitossa. Mahdollisesti haituvasiemen on voinut lennellä alle kilometrin päässä sijaitsevasta pari vuotta sitten löytämästäni kasvustosta.
Tomaatti
Tuttu tomaattikin on alkuperältään oikeastaan hyvin eksoottinen. Se on kotoisin Etelä-Amerikasta, mistä on levinnyt viljeltäväksi ihan kaikkialle maailmassa. Viljelykarkulaisena tomaatti on Etelä-Suomessa jo melko yleinen. Se voi kasvaa melkein missä tahansa riittävän aurinkoisella paikalla, minne on tullut siemeniä eläinten ulosteiden tai viemärilietteen mukana. Kuvan yksilö kasvaa Rautajärvellä navetan takana ja on maalaiskylässä kolmas villitomaattihavainto. Aiemmin olen löytynyt tomaatinalun viime syksynä sänkipellolta ja kylän jätevedenpuhdistamolta on myös löytynyt muutama vuosi sitten. Kypsiä marjoja villitomaatit eivät koskaan ehdi tuottaa!
Lycopersicon esculentum. Luopioinen, Rautajärvi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti