tiistai 13. elokuuta 2013

Orkidea puutarhassa

Kummalliset kasvilöydöt kotinurkissa, Luopioisten Rautajärvellä, eivät ota loppuakseen. Tänään en lähtenyt edes pihaa edemmäs, kun löysin lehtoneidonvaipan uuden sijainnin.

Jälleen oli vain pakko uskoa näkemänsä todeksi. Rauhoitetun ja harvinaisen kämmekkäkasvin yksi kukkinut verso puutarhan reunalla, alle 20 metrin päässä asuintalosta. Mutta kuinka ihmeessä se siinä voi kasvaa?

Luopioisten alue Hämeen lehtokeskuksessa on lehtoneidonvaipan esiintymiselle suosiollista seutua, mutta on se täälläkin harvinaisuus muutamien lehtojen kasvistossa. Lähimmät aiemmin tuntemani kasvit eivät sentään elä kaukanakaan, 1-1,5 kilometriä etelämpänä Rautajärven Kourasaaressa ja Varsasaaressa on molemmissa todella vankat esiintymät. Näissä kasvupaikat ovat aika erikoisia, sillä neidonvaippoja versoo tiheästi metsitettyjen peltotilkkujen varjoisilla pohjilla. Vähän samanlaiselle häiriöbiotoopille laji on nytkin lennähtänyt, eikä lehtoneidonvaippa taida edes kasvaa ihan koskemattomissa lehtometsissä. Silti vain ihmettelen, että laji voi viihtyä jopa puutarhassa, siperianhernepensaan alla, suikeroalpien ja puistolemmikkien välissä. Kasvin leviämisreitti tuntuu arvoitukselliselta, ja erikoisesti eksyminen juuri siihen paikkaan. Leviävätkö sen mikroskooppiset siemenet kerralla kilometreittäin tuulen viemänä? Minne kaikkialle muualle lähistöllä saarten orkideat ovat ehtineet kylväytyä? Kaiken lisäksi leviämisprosessin on täytynyt tapahtua jo aikoja sitten, sillä eräs kirja sanoo lehtoneidonvaipan kasvun siemenestä kukaksi kestävän yli vuosikymmenen.

Jotkut luonnosta törkeästi piittaamattomat vandaalit keräilevät rauhoitettuja luonnonvaraisia kämmekkäkasveja, jopa Suomessa, siirtääkseen niitä puutarhoihin. Minun ei edes tarvitse ryhtyä moisiin laittomuuksiin, sillä rauhoitetut orkideat tulevat itse luokseni!

Lehtoneidonvaippa (Epipactis helleborine) on yllättävä lisä pihakasvistoon.

maanantai 12. elokuuta 2013

Ratamoneidonkieli alias piiankieli

Luonnonkasvien perässä varta vasten tehdyt löytöretket ovat jääneet kovin vähiin kesän aikana, ainakin maaseudulla ollessa. Kun nyt sitten kerran tulin lähteneeksi, valikoitui kohteeksi mielipaikkani, sellaiset maaläjä- ja joutomaat, jotka saattavat palkita kaiken uuden etsijän muuta maastoa vähemmällä vaivalla. Joillekin näille paikoille vain sattuu joka vuosi yhä uusia kasveja, joista napsia vaikka huippuhavaintoja kasvistuslokeihin. Juuri Luopioisissa ei tosin näitä paikkoja ole järin monta. Kirkonkylällä käväisin pikaisesti yhdellä kentällä päätien ja Vohlisaarentien risteyksen tuntumassa, jonne oli kipattu sekalaisia maa- ja risukasoja. Vain pieneksi poikkeukseksi kaikessa mitäänsanomattomassa ponkaisi yksittäinen sinikukkainen lemmikkikasvi. Nappasin kuvan joutaakseni häipyä. Vasta vähän myöhemmin rupesin pohtimaan kasvin identiteettiä.

"Eihän se olekaan raunioyrtti eikä rasti, joita täällä päin löytyy karheavartisista ja torvikukkaisista lemmikkikasveista. Neidonkielikö? Habitus ei vain ole lähelläkään niitä kyläneidonkieliä, joita yhä useammin ja useammin näkyy tienreunoilla pikkuisen etelämpänä. Entä se toinen Echium-laji, joka on kyllä tosi harvinainen?"

Neidonkielen tyypillinen kukka.

Oli palattava tarkistamaan. Sininen kukka on selvästi vastakohtainen (ei siis säteittäin symmetrinen), mikä jo rajaa pois kaikki muut lemmikkiheimon lajit paitsi neidonkielet. Teriössä on pitkiä ohuita karvoja lähinnä suppilon kulmissa ja reunoissa. Heteistä kaksi on muita pidempiä. Määritys varmistunut, ratamoneidonkieli!

Ratamoneidonkieli (Echium plantagineum), toisinaan myös piiankieli, on jostain Euroopan suunnasta kotoisin oleva yksivuotinen lemmikkikasvi, jota myös kesäkukkana viljellään. En ole sitä koskaan puutarhoissa nähnyt, mutta laji näyttää kuuluvaan usean siemenliikkeen valikoimiin. Kovin perinteinen koristekasvi se ei liene tai on muuten myöhäisvilliintynyt. Kasviatlaksen 2012 yhdeksästä havaintopisteestä kahdeksan on 1990-luvulta alkaen. Jonkun puutarhassa kasvi on päässyt siementämään tarpeeksi levitäkseen omille teilleen. Toisaalta mitä luultavimmin satunnaiskasvina ratamoneidonkieli on hävinnyt jo ensi vuodeksi.

Ratamoneidonkieli (Echium plantagineum). Luopioinen kk. 8/2013.