Myöhään venähti tänä suvena kasvihavaintokauden alku, toisaalta nyt luonnon vehreyden ollessa huipussaan on hienoa suunnistaa taas uusille löytöretkille. Ensimmäinen mainio, huomioitava löytö tältä kesältä on kyläkellukka (Geum urbanum) Pälkäneellä, Luopioisten Rautajärvellä.
Laji on ihan tavallinen eteläisimmässä Suomessa, Ahvenanmaalla etenkin hyvin yleinen, mutta harvinaistuu selvästi sisämaassa ja on Etelä-Hämeessäkin jo aika vähälukuinen. Kyläkellukka on lajinimensä mukaan todella urbaani kasvi, esimerkiksi pääkaupungissa Helsingissä sitä kasvaa aivan yleisenä rakennettujen alueiden pensaikoissa ja metsiköissä. Suomen lounaiskolkassa se kyllä myös alkuperäinen lehtokasvi, eikä vain kaupunkien asukas. Hämeen maaseudulla se onkin sitten harvinaisempi vieras, kun taas läheistä ojakellukkaa esiintyy kaikkialla. Luopioisissa olen ojakellukan aiemmin tavannut kirkonkylän hautausmaalla, mutta Rautajärven "syrjäkylällä" havainto on itselleni uusi.
Maantienvarren kasveja ei ole vielä ehditty silputa Rautajärvellä, toisin kun vuosi sitten tähän aikaan (vrt. jutut Luopioisten tienvarsikasvisto osa 1 & 2 viime kesältä). Kyläkellukkaa esiintyy kahtena lähekkäisenä kasvustona maantien 322 penkereellä muiden kiintoisien liikennetulokaslajien joukossa. Onhan se takuulla elänyt paikallaan jo vuosikin sitten kun olen tienvarsitutkimuksessa syynännyt pariin otteeseen kasvupaikan. Tosin kasvi on sen verran aikainen, että on lähes kokonaan kukkinut ja nyt paljastui ensiksi tummanpunaisista pähkylärykelmistään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti