Iltahelokki

Vasta illan hämärtyessä kesäyöksi koittaa iltahelokin (Oenothera biennis) aika. Päivänpaisteessa se näytti vain rupsahtaneelta tököttäjältä. Sen keltaiset kukat todella avautuvat vasta auringonlaskun maissa, kukkivat yön yli ja lakastuvat sitten, jo seuraavana aamuna. Päättymättömän pitkä kukintoterttu venyy kärjestään niin, että kukkia riittää viikkojen öiksi, joten ainutkertainen näky ne eivät ihan ole.

Iltahelokin kukinnan piirteissä on toisaalta pari kasvimaailman erikoisuutta. Yhden kukan (teriön) epätavallisen lyhyt elinikä, alle 24 tuntia, ja tapa ajoittaa kukkiminen kellonajan mukaan. Ajannäyttäjäkasveja on Suomessa joitain muitakin, kuten etelässä aika tavallinen piennarpukinparta. Ne kasvit, jotka sulkevat kukkansa kesken päivän, reagoivat kellonaikaa yleisemmin auringon ja pilvisyyden vaihteluun. Samaan aikaan kun iltahelokki avaa kukkansa, useammat kasvit rullaavat ne tiukasti suppuun yön ajaksi. Iltahelokin opposition selittää ilmeisimmin kilpailu pölyttäjähyönteisistä. Kesäyö kuhisee perhosia.

Oenothera biennis, Luopioinen, Rautajärvi 2.8.2014.